WLAN mittaukset - Paras tapa kartoittaa WiFi verkon kattavuus - osa 1

Miten AirMapperilla, käytössä joko AirCheck G2 tai EtherScope nXG, on parasta tehdä kartoitus ja miksi? Ja miksi AirMapper on paras tapa?

 

 

 

 Ensin on syytä käydä läpi miksi WLAN-verkon kartoitusmittauksen tekeminen on tärkeää.

Perussyy tehdä kartoitus on selvittää millainen RF-ympäristö on. Sen perusteella saadaan selville WLAN-verkon kattavuus ja suorituskyky. Riippumatta siitä tehdäänkö kartoitus ennen käyttöönottoa vai vasta sen jälkeen on lopputulos sama, eli saada selville RF-ympäristön laatu. Kartoituksessa saadut tiedot auttavat löytämään WLAN-verkon ongelmakohtia ja parantamaan sen toimintaa.

Kartoituksen etuna verrattuna suunnittelu/simulointitietoon on se, että kartoituksen tiedot ovat todellisia mittausarvoja todellisessa kohteessa. Suunnittelu tietenkin auttaa tukiasemien sijoittelussa mutta vasta kun kartoitusmittaukset on tehty, voidaan olla varmoja siitä että verkko on riittävän kattava ja suorituskykyinen.

When to Survey - Milloin tehdä kartoitus?

Kartoituksen voi tietenkin tehdä milloin tahansa, mutta sen tarkoitus ja hyödyt vaihtelevat riippuen ajankohdasta.

Kartoituksen perusajankohtia on kolme: 

  • ennen asennusta
  • asennuksen jälkeen
  • käytön aikana.

A. Pre-Deployment  - Ennen asennusta

Ennen WLAN-verkon asennusta tehtävän kartoituksen tarkoituksena on saada kuva asennuskohteen WLAN-ympäristöstä. Kohteessa saattaa olla käytössä oleva verkko joka korvataan tai päivitetään, jolloin mittauksilla saadaan hyvää tietoa nykyisen verkon toimivuudesta ja mahdollisuuksista parantaa sitä.

Jos kohteessa ei ole vielä verkkoa, mittauksilla saadaan tietoa nykyisestä RF-tilanteesta. Tämä tieto auttaa huomattavasti verkon suunnittelussa.

APoS on erikoistapaus kartoitusmittauksissa, jossa käytetään  yhtä valittua tukiasemaa kohteessa ja kartoitusmittaukset tehdään tukiaseman ympäristössä. tämän jälkeen tukiasema siirretään eri paikkaan kohteessa ja mittaukset toistetaan. Kun tukiasemaa siirtämällä kohde on katettu kokonaan, voidaan mittaustulokset yhdistää ja luoda virtuaalinen tulos aivan kuin kohteessa olisi jo ollut useita tukiasemia asennettuna. Etuna tässä tavassa on se, että käytetään valittua tukiasemaa mittausten yhteydessä jolloin mittaukset koskevat nimenomaa kyseistä tukiasematyyppiä. 

B. Post-Deployment - Asennuksen jälkeen

Asennuksen jälkeen tehty kartoitusmittaus, jota voidaan kutsua myös hyväksyntämittaukseksi, on tyypillisin tapa kun kartoitusmittauksista puhutaan. Kun verkko on suunniteltu ja tukiasemat asennettu, tehdään kartoitusmittaus jotta nähdään että suunniteltu ja asennettu verkko toimii kuten on ajateltu. Tällä mittaustavalla saadaan selville useita mahdollisia ongelmakohtia. Näitä ovat esimerkiksi virheet tukiasemien konfiguroinneissa ja  asennuksissa. Ne tulevat näkyviin peittokartoissa, jotka eivät vastaa sitä miltä ne näyttivät suunnitteluvaiheessa. Myös ympäristöstä johtuvat esteet häiriöitä aiheuttavat laitteet RF-signaalille joita ei välttämättä suunnitteluvaiheessa osattu huomioida, tulevat näissä mittauksissa esiin.

Asennuksen jälkeen tehty kartoitusmittaus on onnistunut jos se joko varmistaa verkon toimivuuden suunnitellun mukaiseksi tai paljastaa korjattavat asiat toimivuuden saamiseksi suunnitellun mukaiseksi.

C. Mid-Operation - Käytön aikana

Kartoitusmittaus voidaan tehdä myös verkon normaalin käytön aikana jotta saadaan selville verkon toimivuus eri paikoissa ja verkon mahdolliset käytönaikaiset ongelmat. Tämän tyyppinen kartoitusmittaus on hyvä apu vikaselvityksessä, varsinkin jos käytössä ovat vertailua varten myös mittaustiedot käyttöönoton jälkeen jolloin nähdään mitkä asiat ovat muuttuneet.

 

Jatketaan aiheesta osassa 2, jolloin juttua on varsinaisen kartoitusmittauksen tekemisestä.